Tragikoominen kertomus
Olet tyhjyys, olet helpotus
Olet haavoittuva
Mutta minun kilpi kestää
Kuumenna totuutta
Irvikuvien maailmas
Olet saastainen
Eikä sitä voi pois pestä
Heität mustat verkkosi veteen
Mikä meistä kauniin tekee?
Haudatkaa, kaikki muistot alle maan
Viimein rauhan saa ja alkaa unohtaa
Hei painakaa, mut pinnan alle taas
Ja antakaa mun viimein hajota
Vaikka oletkin enkeli
Niin tää on sun parhaaksi
Tän on loputtava
Jotta toinen voisi elää
Hautaan alle ruusujen
Jotta kuolema etsien
Sut hävittäis
Eikä löytäis sua enää
Mutta ylivoima on, suunnaton
Tunnemeri niin rannaton
Haudatkaa, kaikki muistot alle maan
Viimein rauhan saa ja alkaa unohtaa
Hei painakaa, mut pinnan alle taas
Ja antakaa mun viimein hajota
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti